Verenkierto ja imusuonisto

Eikä minulta mitään puutu. Tässä vuoden takaisessa postauksessa kerroin mun anatomiakarttahaaveista, jotka nyt sitten toteutuivatkin aivan poikkeuksellisen sataprosenttisella tavalla. Isä oli löytänyt tällasen vanhan, rullattavan kartan ja nyt se roikkuu mun makuuhuoneeni seinällä.

Tämä tapaus jos jokin osoittaa, ettei kannata tyytyä mihinkään välipallin ratkaisuihin näissä sisustusasioissa. (Eikä kyllä muutenkaan elämässä.) Nytkin mua harmittaisi, jos olisin joskus hassannut rahaa johonkin vähän sinnepäin olevaan anatomiatauluun, joka sit nyt olisi tarpeeton ja tilaavievä.

Oon muuten alkanut täs pikkuhiljaa suunnitella jotain sellasta karsintaprojektia täällä kotona. Musta tuntuu, että mulla alkaa olla vähän ylimääräistä kamaa, mut toisaalta en kyllä kuollaksenikaan pysty sanomaan että mitä muka. Lähinnä se on kai silleen, et en varsinaisesti haluis eroon mistään nykyisestä mut haluisin kyllä et olis vähän enemmän tilaa potentiaalisille uusille jutuille. Se ratkaisu mitä mä haen tässä taitaakin siis olla isompi asunto. Kirottua.

With teeth

Taitaa olla taas korkea aika kirjottaa tännekin jotain. Oon lomaillut ja silleen, lukenut niin monta Stephen Kingin romaania että ne sen maneerit alkoi käydä jo ihan tosissaan hermoille ja jouduin lopettamaan.

(maneerit kuten se miten se kirjoittaa kirjan henkilöiden yksityisiä mieleenjuolahtavia ajatuksia tällä tavalla)

(sulkeissa ja kursiivilla)

(ilman isoja alkukirjaimia ja välimerkkejä)

Asiaan.

Ala-asteella ainakin meillä Somerolla kuului ohjelmaan, että aina tasaisin väliajoin koululle tuli joku hammaslääkäri opettamaan hampaiden harjauksessa. Meillä kaikilla oli koulussa omat hammasharjat, ja sit mentiin jonossa käytävän vesipisteille (koska sinne mahtui paremmin kuin luokkaan) ja lääkäri jakeli kaikille jotain maagista tiskin alta saatavaa fluoritahnaa, jolla hampaat harjattiin. Se havainnollisti oikeaoppista harjaustekniikkaa jättimäisten tekohampaiden avulla.

Mulla on nyt hallussani kahdet sellaiset tekohampaat.

Kuten näkyy, toiset niistä on keittiössä suodatinpussitelineenä. Aikasemmin säilytin suodatinpusseja keittiön kaapissa, mut se oven availeminen aina aamuisin on jostain syystä hankalaa. Aamu on se vuorokaudenaika, jolloin jokainen ylimääräinen liike saattaa olla tarpeeksi katkaisemaan kamelin selän. Mulla oli pitkään mielessä visio jostain sellasesta 50-lukulaisesta telineestä, niinku joku servettiteline tai muu turhake, mut sellasta ei tullut missään vastaan ja noi hampaathan ajaa asian ihan yhtä hyvin. Ne pureutuu suodatinpusseihin just sopivan napakasti, jotta pussit pysyvät ojennuksessa. (Pussit kivekset hahhahhaa!)

Toiset hampaat on vessassa osana taiteellista asetelmaa, kuten allaolevista kuvista näette. Tilanteen voi tulkita joko kuumottavaksi, sympaattiseksi tai kantaaottavaksi. Itselläni oli mielessä lähinnä sympaattinen pupun ja lampaan kesäretki kiltin jättiläisen suussa, mutta myös toisenlaisia tulkintoja olen kuullut. Tuossa kokonaisuutta esittelevän kuvan taustalla Laika vonkaa pinnejä. Peilistä heijastuu ihan vaan vanhaa kunnon hammastahnaa, eikä mitään henkiolentoja. Mun elämästäni ei nyt todellakaan liiennyt sitä viittä sekuntia, minkä peilin puhdistaminen olisi vienyt.

 

Kaikenlaista muutakin uutta on, voi veljet että onkin. Mutta niistä toiste!