Ei mainoksia, kiitos!

Tiiättekö, kun on joku maailman yksinkertaisin asia, joka pitäis hoitaa, ja sitä ei vaan helvetti soikoon saa tehtyä vaikka tietää, et siihen menis ehkä kymmenen sekuntia? Mulla on sellanen tilanne Ei mainoksia -lapun kanssa. Ollut nyt yli puoli vuotta. Joka päivä kiroan sitä mainospaskan määrää, jota mun kotiin tungetaan, ja sit samalla se mun itse askartelema Ei mainoksia, kiitos! -lappu on eteisen pöydällä syyllistämässä mua. Tänään aion teipata sen oveen. Kirjotan nyt tämän julkisesti internettiin, jotta mun on pakko tehdä se.

Se mun lappu näyttää tältä, ja siihen liittyy tarina.

Toi oli mun edellisen asunnon ovessa varmaan vuoden, kunnes yhtenä iltana se varastettiin siitä. Mä vielä kuulin kun se tapahtui! Joku humalikko kompuroi rappukäytävässä, ja jotenkin ikäänkuin rapisteli mun ovella. Aattelin jo silloin, että ai helvetti varastaako se sitä mun lappua, mut sit oletin että se vaan ehkä törmäsi siihen oveen päihdekenossaan. Aamulla sitten oli lappu kadoksissa, ja voi luoja että mulla meni kuppi nurin! Kuka tekee noin?! Kuka vie toisen ovesta itse askarrellun Ei mainoksia, kiitos! -lapun?! Laitoin rappukäytävän ilmoitustaululle viestin, jossa kerroin varkaalle, että "Jos kaikki ihmiset olisi samanlaisia kuin sinä, tässä maailmassa ei olisi mitään hyvää". Ja behold! Ei mainoksia -lappu löytyi myöhemmin ilmoitustaululta siitä mun viestin vierestä, vähän kärsineenä mutta yhtenä kappaleena. Siitä tuli pitkäksi aikaa niin hyvä mieli, että alkuperäisestä varkaudesta tulikin oikeestaan hyvä juttu.

Vähän ton episodin jälkeen isä lähetti mulle postissa ton kuumottavan Väyryskortin, jotta voin tehdä siitä Ei mainoksia, kiitos! -varakappaleen. Tavallaan tekisi mieli laittaa toi oveen ilman mitään selityksiä, mut sit joku tietysti luulisi että oon keskustapuolueen kannattaja. Jotain rajaa. Toi vasemmanpuoleinen mummokortti on mun edellinen Ei mainoksia -lappu. Aloin tässä nyt just miettiä, että ehkä laitankin nyt vaihtelun vuoksi ton oveen. Mutta kannatan siis noiden lappujen askartelua itse, sen sijaan että ostaisi kaupasta jonkun valmiin tylsän. (Vai myydäänkö niitä tarroja edes kaupoissa? Vai saako niitä jostain Postista? En tiedä.)

Mua kyllä vähän harmittaa se, että mainoskiellon jälkeen en välttämättä saa enää Helsingin Uutisia. Ne ei kiinnosta mua muuten, mutta siellä on se Henkilökohtaista -palsta. Muutama vuosi sitten keräsin hauskimpia/absurdeimpia henkilökohtaista -ilmoituksia pieneen kirjaseen, ja voisin nyt jakaa pari helmeä sieltä.

"Hkiläinen, 36/177 paniikkihäiriöstä kärsivä luuseri etsii elämänkumppania kauniimman sukupuolen edustajista. Harrastan tietokoneita ja kieliä huonolla menestyksellä."
Tämä oli se ilmoitusten kuningas, joka sai mut aloittamaan koko ton keräilyn. Toihan on tietysti huumorimielellä kirjoitettu, eikä siinä oo sellaista tahatonta komiikkaa kuin joissain muissa ilmoituksissa. Tykkään tosta siis lähinnä silkan ihanuuden takia. Haluaisin tuntea ton kirjoittajan oikeassa elämässä.

"Olen 52v mies ja asun Porvoossa. En ole alkoton enkä myöskään aivoton. Meri on minulle tärkeä, kuten myös henkiset asiat. Sekä tehtäväni, joka on parantavan voiman välittäminen. Nainen, jos kiinnostuit, otapa yhteyttä."
Tän sain mun kaverilta V:lta.

"Sinä 30-55v nainen 09-alueelta, arvostat suhteessa muutakin kuin ulkonäköä. Sinut on monta kertaa petetty. 44/190/100 mies Hkistä, ei kaljamahaa, ei elämänkumppaniksi."
Pidän tästä rehellisyydestä. Ei-elämänkumppaniksi etsitään naista, joka on monta kertaa petetty. Score!

"Hei! Sinua h.taj.tans.t.mukava mies n.66++/n, 170cm. Etsijänä sam.ol.nain.Kaik.taval.mukav. yhdes.oloon. J:ns.läh."
Tehok.til.käyt.selk.sis.runs.inform.p.tilas.

Nyt meen teippaamaan sen lapun. Minua et enää mainoksillasi aivopese, Tarjoustalo!