Muiden koteja ja Patti Smith

Retkilläni internetissä löysin tämän sivun. Mä en oikein ymmärrä näitä nykyajan blogikonsepteja, joten en tiedä, miksi tollasta sivua kutsutaan. Siis onko se blogi? Joku vuorovaikutuksellinen lifestyle-multimedia-innovaatiopalvelu? No mutta unohtakaa se, ja menkää suoraan tuonne Interviews -osioon. Siellä jollain tavoin taiteeseen tai muunlaiseen partaradikalismiin suuntautuneet ihmiset esittelee niiden koteja ja työtiloja. Poimin sieltä jotain kivoimpia kuvia tänne, ja kuvan alla on linkki kuhunkin nimenomaiseen haastatteluun. (Niissä kodeissa on muuten tosi paljon variaatiota, ts. on monenlaista ja moneen makuun. Esim. niitä kirottuja Minimalistisia Valkoisia Tiloja löytyy myös, mikäli joku nyt on ihan älyttömän kiinnostunut sellaisista (ja silti jostain järjettömästä syystä lukee tätä blogia).)

Becca Barnet

Ton mimmin koti on ehkä mun suosikki noista kaikista. (No okei, en voi sanoa varmaksi koska en oo jaksanut käydä kaikkia koteja läpi - niitä on ihan helvetisti.) Mua kiinnostaa täytetyt eläimet jo valmiiksi, ja noita kuvia katsellessa ja haastattelua lukiessa ne alkoi kiinnostaa vielä enemmän. Lisäksi keräilen kadulta ihan liian vähän kuolleita kimalaisia. Kimalaiset on yksiä mun suosikkieläimistä, ja yritän aina pelastaa niitä johonkin vähän syrjempään kun näen niitä makailemassa asfaltilla. Valitettavan usein ne on jo kuolleet siinä vaiheessa kun satun paikalle, ja sit aina jätän ne siihen ja olen surullinen. Seuraavalla kerralla vois yrittää muistaa korjata kimalaisvainajia talteen, koska onhan ne nättejä kuolleenakin ja sit niitä vois ainakin vähän aikaa pitää jossain koristeena ennenku hautaa ne kukkaruukkuun (tai Laika syö ne).

Renske Jonkman

Mun lukioaikaisella kämppiksellä T:llä oli muistaakseni toi Amélie -juliste. (Vai oliko? Koska on myös mahdollista, et vaan haaveilin tosta julisteesta niin paljon et jotenkin yhdistän sen siihen meidän kämppään, vaikkei sitä siellä faktisesti olisi koskaan ollutkaan. Väitän silti, että oli se siellä T:n makkarissa.)

Elvira Bach

Täähän on tavallaan ihan kauhea. En oo koskaan tuntenut tohon tiettyyn punaruudulliseen kuvioon yhtään minkäänlaista vetoa, saati sitten, että haluaisin päällystää sillä kaiken. Jotenkin silti tykkään tästä. En haluais tota mun kotiin, mut mua ei haittais hengailla jonkun toisen keittiössä, joka näyttäis tältä. Tollasta sirpalekattokruunua voisin kyllä katsella omassakin kodissa.

Jenna Brinning

Tää on vähän sama kun toi edellinen kuva siinä mielessä, et en varmaan osais itse asua ihan tolleen mut olis kivaa jos joku tuttu asuisi. Liian vaaleeta ja tyhjää mulle. Noista kasveista kyllä tykkään, ja ikkunoista, ja monesta muustakin yksityiskohdasta.

Alpha Sidibe

Oijoi toi seinän väri on täydellinen! Ja noi punaiset verhot myös! Ja sänkykin on aika hieno, vaik haluisin itse ehkä astetta massiivisemmat päädyt.

Kuten sanottua, noissa haastatelluissa on paljon taiteilijoita ja erityisesti taidemaalareita. Mua vähän harmittaa, ettei öljyvärimaalaus oo ikinä kauheesti kiinnostanut mua, vaikka oonkin monella tapaa visuaalinen ja luova ihminen. Mun kummitäti on taidemaalari, ja sen ateljee on aina ollut mun mielestä yksi maailman parhaimman tuoksuisista paikoista. Sellanen tärpättinen öljyvärituoksu olisi ajatuksen tasolla mahtava huonetuoksuidea, mut se olis kyllä niin teennäistä ettei semmosta kehtais ikinä käyttää.

On an unrelated note, Patti Smith on tänään Helsingissä. Mullahan ei ole todellakaan rahaa mennä sinne keikalle (ja se on varmaan loppuunmyytykin, luulis?), mut Patti Smith on silti vähän niinku samassa tilassa kuin minä olen. Tänään. En oo kauheen helposti ns. starstruck, koska kaikki kuuluisatkin ihmiset on mun silmissäni ihmisiä joita en tunne (= lähtökohtaisesti epäilyttäviä ja vähän ahdistavia). Mut jos Patti Smith tulis vastaan jossain arjen tilanteessa ni multa lähtis varmaan taju.