Viereisessä kuvassa on mun uusimmat, vielä hyllyyn pääsyä odottavat Pez-annostelijani. Niiden joukossa on yksi Angry Birds -Pez. Jossain aiemmasa postauksessa mesosin siitä, kuinka en halua ostaa Angry Birds -annostelijoita koska vihaan sitä koko kuvottavan massiivisiin mittoihin paisunutta tuoteperhettä, mutta kuinka mun kuitenkin on jossain vaiheessa saatava ne kokoelmaan. Jonkin aikaa sitten murruin Sokoksella, ja ostin ton punaisen linnun. Mulla ei ollut vaihtoehtoja, koska ne edes jollain tasolla sympaattisemmat possu ja sit se joku vihreä asia, sammakko mikälie, oli loppuneet.
Toi Kiss-boksi ja Presidents of the United States -kokoelma on molemmat tuliaisia Atlantin tuolta puolen, isolta kirkolta, Amerikan Yhdysvalloista. Ne on aiheuttaneet mulle dilemman, joka voittaa jopa Angry Birds -katkeruuden. Mullahan on tapana järjestää Pez-annostelijani värien mukaan riveihin tauluhyllyille. (Kuvia sijoittelusta löytää Pez-annostelijat -tagin takaa.) Sillä tavalla ne on sekä näkyvästi esillä, että muodostavat eräänlaisen taideteostyyppisen kokonaisuuden seinälle. Pez-annostelijathan näyttää sitä paremmilta mitä enemmän niitä on.
Jotta voin laittaa noi uusimmat annostelijat muiden joukkoon, kuten haluan tehdä, mun on otettava ne pois noista laatikoistaan. Jos olisin vakavastiotettava keräilijä, mun tulisi toimia toisin. Mähän en todellakaan saisi avata noita laatikoita, koska sitten ne ei ole enää "mint condition", ja niiden arvo tulevaisuudessa romahtaa. Tuolla tavalla paketoituna niistä ei kuitenkaan ole mulle mitään iloa, koska mun lähtökohtani Pez-keräilyyn on ensisijaisesti visuaalinen.
No joo, olin ehkä vähän dramaattinen tuossa edellä. Ei tää asia oikeasti ole mulle mikään dilemma, koska kyllä mä aion ihan surutta avata noi pakkaukset. Jos saisin käsiini jonkun 50-luvun annostelijan alkuperäisessä pakkauksessaan, niin siihen en kajoaisi. Mua kuitenkin korpeaisi, etten voisi laittaa sitä samaan riviin muiden kanssa, vaan joutuisin säilyttämään sitä epäesteettisesti erillään. Koska siitähän tässä nimenomaan on kysymys, esteettisyydestä ja epäesteettisyydestä. Aina välillä googlailen kuvia sanoilla "pez dispenser collection" ihan vaan nähdäkseni, miten muut pitää niiden kokoelmia esillä. Tässä seuraavaksi pari esimerkkikuvaa, molemmat täältä.
Onhan toi tosi hieno ja kunnioitettava kokoelma, mutta voi kuinka epäesteettinen. Toi on nimenomaan kokoelma, eikä muuta. Ja siis ei sillä, oon aika varma ettei toi keräilijä ole muuhun pyrkinytkään, ja mikäpä siinä sinänsä. Luultavasti sekään ei saisi kauheasti iloa mun Pez-annostelijainstallatiostani. Mutta kenties tämä siis tarkoittaa sitä, että mä en niinkään ole Pez-annostelijoiden keräilijä, kuin Pez-annostelijoilla sisustaja. (Mähän en myöskään kauheesti tykkää esim. noista ylemmässä kuvassa näkyvistä isoista annostelijoista, enkä niistä semmosista pikkuautoiksi muuntuvista annostelijoista, koska ne on molemmat epäesteettisiä eikä niitä pysty laittamaan riviin seinälle. Oon jättänyt niitä tarkoituksella ostamatta, koska en vaan halua niitä mun kotiin. Sekin kertoo siitä, että oon keräilijänä jollakin tavoin sub par.)
Tämä kaikki on luultavasti ihan järjettömän pitkästyttävää kaikille muille paitsi Pez-keräilijöille (ja varmaan kyllä niillekin), mut sainpahan nyt taas päätäni tältä osin järjestykseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti