maanantai 23. syyskuuta 2013

Jos raajat kasvaisivat kuin inkivääri

Oon taas aika tilannekatsastaa mun inkivääriäni, josta on näköjään tullut jonkinlainen maskotti tälle blogille. Annoin sille nyt tällä sekunnilla nimeksi Geri Halliwell, luonnollisesti, Ginger Spicen mukaan. Eli siis pari päivää sitten huomasin, että Geri Halliwell on mun selkäni takana kasvattanut itseensä uuden verson ihan siihen purkin laitaan!


Oon koko ajan olettanut, että jos se tekee jonkun toisen verson ni se panostaisi tohon pieneen nysään, joka siinä on ollut alusta asti. Vaan ei! Tuntemattomat ovat Geri Halliwellin tiet. (Huomatkaa muuten myös ton isomman verson villi muoto.) Tänään sitten siirsin ton suosiolla isompaan ruukkuun, kun näyttäähän toi menininki vähän tukalalta.

Musta on aina siistiä, kun kasvit alkaa oma-aloitteisesti kasvattaa itseensä jotain uutta versoa tai oksaa. Mietiskelin tätä asiaa eilen nukahtaessa, ja aloin visioida, millasta olisi jos ihmiset tekisi samaa. "Nyt on ravinnonsaanti ollut siinä määrin optimaalista, ja olosuhteet muutenkin tasapainossa, että ehkä mä uskallan panostaa nyt kolmanteen käsivarteen." Sit ne alkais kasvattaa itselleen kolmatta käsivartta, tai jalkaa, tai mikä nyt olis sillä hetkellä perustelluin lisäraaja. (Käsivarret luultavasti olis suosituimpia. Tietty useampi jalka saattais lisätä nopeutta, ja ehkä jotkut preferoisi sitä. Mut jalan kasvattaminen vaatii kyllä sit kans tosi paljon enemmän energiaa kuin käsivarren.)

Elintasoerot alkaisi näkyä aika pian. Jossain Wall Streetilla kaikilla olis minimissään viis käsivartta. Pukuja tehtäisi mittatilaustyönä enemmän kuin koskaan. Sit jotkut tietty vetäis överiksi ja alkaisi kasvattaa niitä raajoja ihan hulluna, koska olishan se myös statussymboli ja ainahan joiltain menee pää sekasin tällasista hommista. Lopulta niillä olisi niitä raajoja niin paljon, että ne alkais haitata toistensa ja elimistön toimintaa ja alkaisi tukahduttaa kantajaansa. Sit niitä pitäisi harventaa. Ja tietenkin tässä vaiheessa loin sadistisia visioita valtavista, oksasaksiin verrattavista raajasaksista, joilla tää harventaminen suoritettaisiin. Ei mitään kirurgisia toimenpiteitä vaan kylmää, suoraviivaista ja puuduttamatonta saksimista. Veri virtaisi pitkin Wall Streetia ja irroitettuja raajoja ja repaleisia puvuntakkeja lojuisi ympäriinsä. Se on ahneuden palkka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti